Armeijan jälkeen tarjoutui mahdollisuus toimia väliaikaisena luokanopettajana lukuvuoden ajan. Myönteinen kokemus lukuvuodesta toimi suunnannäyttäjänä työuran valinnalle. Ensimmäinen oma luokka oli kyläkoulun 3-6 yhdysluokka.Haastava tehtävä mutta opettavainen. Opiskeluaikana oli luontevaa hakeutua opinnäytetyöryhmään missä yhteisenä aiheena oli yhdysluokkaopetus. Opinnäytetyön ohjaaja toimi Esko Kalaoja jota voi pitää suomalaisen yhdysluokkaopetuksen merkittävänä tutkijana. Työura vei yhdysluokkakouluun takaisin vuonna 1989. Yhdysluokat ovat haastava ja mielenkiintoinen työympäristö.
Hannu Laaksola kirjoitti opettajalehdessä yhdysluokista ja pienistä kouluista hyvin ( 7/2014). ”Yhdysluokkaopetus pitäisi nostaa arvoiseensa asemaan ja pohtia sen laajentamista. Sillä voitaisiin jopa estää koulutuksellisten autiomaiden syntyminen maahamme. Miettiä pitäisi myös, voisiko opetustapaa levittää peruskoulun ylemmille luokille. Eri-ikäisten oppilaiden opetusta samoissa ryhmissä pidetään monessa maassa tavoitteena, ja tällaisia luokkia perustetaan varta vasten. Tilastojen mukaan 30 prosenttia maailman koululuokista on yhdysluokkia. Etenkin syrjäseudulla koulun lakkauttaminen voi olla kuolinisku koko kyläyhteisölle. Pienet koulut ovat pääosin maaseutujen kyläkouluja, mutta on joukossa kaupunkikoulujakin. yleensä kyliensä keskuksia, joissa järjestetään tapahtumia ja pidetään yllä sosiaalisia siteitä. Lähellä oleva kyläkoulu on tärkeä koulutuspalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden takia. Sillä on myös niin pedagoginen kuin kulttuurinenkin tehtävä.”
Kansallisten ja kansainvälisten tutkimustietojen mukaan yhdysluokka-pedagogiikka on opetuksellisesti vähintään yhtä laadukasta kuin vuosiluokka-pedagogiikkakin. Yhdysluokka-pedagogiikalla saavutetaan paremmat tulokset sosiaalisten taitojen ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Yhdysluokka-pedagogiikan merkittävin osaamiskeskus, Kajaanin opettajankoulutuslaitos,lakkautettiin vuonna 2011. Suomessa olisi ymmärrettävä pedagogisen diversiteetin turvaamisen tärkeys opettajankoulutuksessa. Suomalaisen opetuksen etu ja voima on aikaisemmin ollut juuri siinä, että opetuksessa on pystytty huomioimaan alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Se, mikä on parasta toisaalla, ei välttämättä ole sitä jossain muualla.
Kunnat ovat parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana keskittäneet koulutusta, mikä on lisännyt tuntuvasti koulukyytien määrää. Koulujen lakkautuksia on perusteltu taloudellisilla syillä, mutta ratkaisuissa ei ole otettu huomioon, että myös koulukuljetukset maksavat. Jos nyt leikataan vielä kyydeistä, oppilaiden turvallisuus ja tasa-arvo kärsivät. Kunnat syyllistyvät joskus pedagogiseen asiantuntemattomuuteen perustellessaan pienempien koulujen lakkauttamista sillä, että vuosiluokka-pedagogiikka olisi laadukkaampaa kuin yhdysluokka-pedagogiikka.Koulutusajattelussa on vallalla usein kunnissa kuultu ”me säästämme seinissä ja panostamme opetuksen laatuun”. Demokratiaenemmistö usein maassamme purkanut juuri ne seinät, jotka ovat olleet kauimpana korvaavista seinistä ja joilla on ollut suurin vaikutus lasten hyvinvoinnin ja opetuksen laatuun.
Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Usein perusteena on oppilasmäärän pienuus mutta pitäisi muistaa että pedagogista syistä voidaan myös perustaa yhdysluokkia. Helsingin Jollaksessa sijaitsevassa Poikkilaakson alakoulu on hyvä esimerkki koulusta missä yhdysluokka perustettiin pedagogisista syistä. Pieni koulu tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden vuosiluokkiin sitoutumattoman opetuksen kokeiluun. Perinteinen tapa pienissä kouluissa on muodostaa yhdysluokat esim. yhdistetty 1-2, 3-4 ja 5-6 mikäli on kysymys kolmiopettajaisesta koulusta. Niissä kouluissa missä opetus on järjestetty vuorokurssimaisesti. tämä on tietenkin ainut mahdollisuus, vuorovuosin luetaan aineissa ylemmän tai alemman luokan kurssia. Itse koen että vuorokurssijärjestelmä oli aika haastava, varsinkin silloin kun esimerkiksi kolmas luokka luki ylemmän vuosikurssin ainesisältöjä. Asioiden käsittely loogisesti ehkä kärsi hiukan.
Perusopetuslain mukaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. 1990-luvun vuosina kokeilimme henkilökunnan kanssa ryhmien muodostamista pedagogisista syistä muuten kuin perinteisesti. Meillä oli 1-3 ja 2-4 .Oppiaineen käsittelyn kannalta haastavaa ,toisessa ryhmässä uudet asiat ja toisessa kertaavat asiat. Ryhmät olivat kuitenkin mitä mainioimmat ja toimivat mitä järjestelyllä toivottiin. Lunta tuli tupaan kuten odottaa saattaa, olihan järjestely poikkeuksellinen mutta jälkiviisaana on sanottava ettei kaduta yhtään.
Suomalainen kyläkoulu on pedagogisesti ihanteellinen kasvatusratkaisu. Kyläkoulu kasvattaa samalla sosiaalisesti hyväksymään eri-ikäiset ja eritasoiset oppijat ja kannustaa yksilöllisesti oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Opettaja voi laatia jokaiselle oppilaalle yksilöllisen opinto-ohjelman ja huolehtia yhdessä oppilaan kanssa sen toteutumisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti