Sodan jälkeisten suurten ikäluokkien aloittaessa koulunkäynnin suomalainen kouluverkko oli tiheä. Kouluikäisten suuri lukumäärä tarvitsi koulutiloja. 1960 -luvulle tultaessa ikäluokkien pienentyessä alkoi hiljalleen vastakkainen kehitys. Koulu on suomalaisessa aluekehityksessä ollut indikaattori mikä on kuvannut väestömäärään kehitystä. Ensin lähti posti, sitten lähikauppapalvelut ja lopuksi koulu. Kehitys kasvavilla alueilla toimii myös toisinpäin.Ruuhka-Suomen kasvualueilla päiväkodin ja koulun rakentaminen ennustaa myös muiden palvelujen tuottamisen tarvetta.Ei tarvitse kuin katsoa Espoon nousevia ja kasvavia asuinalueita. Kouluverkko on monella tapaa herkkä asia kuntalaisille. Olen seurannut sivusta syntymäkaupunkini ja edellisen kotikuntani keskustelua aiheesta. Asia on usein tunnetasolla liikkuva.Moni haluaisi että koulu sananmukaisesti olisi lähikoulu. Mustasaaressa aihe oli tabu poliittisessa keskustelussa monellakin tapaa. Köklotin 12 oppilaisen koulun lakkauttaminen oli aikoinaan haasteellinen tehtävä. Entinen kotikunta oli valtionosuus asioissa poikkeuksellisen hyvässä asemassa siinä mielessä että saaristo ja kielisät toivat kohtalaiset valtionapuosuudet. Samaan hengen vetoon on tietenkin sanottava että palvelut laajalle levittäytyneessä kunnassa maksavat.Asia ei toki ole koskaan ollut mustavalkoinen.Jos koulukeittiö tukeutui lähikaupan palveluihin, niin myös kaupan olemassaolo oli todennäköisempää. Kun nuoret perheet hakeutuvat lähemmäs palveluja ja keskustoja niin sen vaikutus näkyy haja-asutusalueilla ja kyläyhteisöissä. Suuntaus on ollut tiedossa mutta yllätys monien koulujen oppilasmäärään huomattava lasku on silti monelle. Yhtä innokkaasti kun moni haluaa lähikoulun niin yhtä innokkaasti moni sen haluaa säilyttää. Väistämättä tulee kuitenkin eteen se kysymys mistä kirjoitin kahdessa yhdysluokkaa käsittelemässäni blogikirjoituksessa: mikä on pedagogisesti järkevää ja suuruusluokaltaan toimivaa. Positiivisena on nähtävä se että asiassa ja sen käsittelyssä vanhassa kotikunnassa on pystytty ylittämään kylä- ja aluerajoja. Mielenkiintoista on seurata miten on syntymässä alueellisia oppimiskeskuksia missä päivähoidosta, esiopetuksesta ja vuosiluokkien 1-6 opetuksesta syntyy "oppimisklustereita". Onkin mielenkiintoista nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti