Sosiaalinen media on osa arkipäiväämme. Julkinen sektori on lisännyt näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa. Keskustelu somen käytöstä liittyy usein haittapuoliin, usein myös syystäkin. On kuitenkin hyvä muistaa että somen käyttöön liittyy paljon hyötynäkökohtia ja hyviä asioita. Tuoreena esimerkkinä mahdollisuuksista on Nepalissa olevien tavoittamattomien suomalaisten mahdollisuus ilmoittaa itsestään Twitterin tai Facebookin kautta. Itsellä Facebook-palveluun liittyminen oli pitkän harkinnan tulos. Palvelun hyödyt ovat kuitenkin osoittautuneet hyviksi. Jälkikasvun opiskellessa ulkomailla FB oli luonteva tapa vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Asetuksilla voi pitkälti säätää yksityisyyttään ja viime kädessä suodatin on aina korvien välissä. Viestinnän pajassa pohdimme yhteisesti sosiaalisen median mahdollisuuksia kouluissa. Kysymys on monitahoinen ja liittyy keskeisesti sisällön tuottamiseen. Millaisia asioita sosiaalisessa mediassa voisi kirjoittaa liittyen kouluun. Koulun toimintaan monellakin tapaa liittyy henkilötietosuojaan liittyvät kysymykset.
Riippumatta käytettävästä some-alustasta ylläpito vaatisi ylläpitäjän joka hallinnoisi mediassa liikkuvaa materiaalia. Itse olen taipuvainen ajattelemaan että toimivat, helppokäyttöiset ja yhteiset työkalut ovat parempi kuin somen kirjo, voin toki olla väärässäkin. Kysymys voi liittyä myös sukupolviin jota edustamme. Nuorilla opettajilla kynnys sosiaalisen median käyttöön saatta olla matalampi kuin vanhemmalla opettajasukupolvella. Tosin on vältettävä leimaamista ja ikärasismiin syyllistymistä. Tunnen itseäni vanhempia somen käyttäjiä ja nuorempiani jotka eivät käytä somea.
Espoon paikallislehdessä rehtorikollega totesi että tablettien käyttöön otto ja aloittaminen voi olla riippuvaista myös rohkeudesta. Sosiaalinen media saatta olla myös alue missä opettajat tuntevat epävarmuutta, onhan työn kohteille some arkipäivää. Monista viihdeominaisuuksista huolimatta on Facebook osoittautunut hyväksi portaaliksi ammatilliselle verkostoitumiselle. Aina ei jaksa otaa kantaa tai osallistua keskusteluihin, eikä tarvitsekkaan. On mielenkiintoista seurata etenkin nuorten opettajien kannanottoja opetuksen ja kasvatuksen asiohin.Keskusteluissa näkyy minusta suomalaisen opettajakoulutuksen yliopistotasoisuus. Hienoa analyysiä ja syvällistä pohdintaa nuorilta opettajilta.
Somekin on siis hyvä renki ja luultavimmin huono isäntä.
Someillaan
Riippumatta käytettävästä some-alustasta ylläpito vaatisi ylläpitäjän joka hallinnoisi mediassa liikkuvaa materiaalia. Itse olen taipuvainen ajattelemaan että toimivat, helppokäyttöiset ja yhteiset työkalut ovat parempi kuin somen kirjo, voin toki olla väärässäkin. Kysymys voi liittyä myös sukupolviin jota edustamme. Nuorilla opettajilla kynnys sosiaalisen median käyttöön saatta olla matalampi kuin vanhemmalla opettajasukupolvella. Tosin on vältettävä leimaamista ja ikärasismiin syyllistymistä. Tunnen itseäni vanhempia somen käyttäjiä ja nuorempiani jotka eivät käytä somea.
Espoon paikallislehdessä rehtorikollega totesi että tablettien käyttöön otto ja aloittaminen voi olla riippuvaista myös rohkeudesta. Sosiaalinen media saatta olla myös alue missä opettajat tuntevat epävarmuutta, onhan työn kohteille some arkipäivää. Monista viihdeominaisuuksista huolimatta on Facebook osoittautunut hyväksi portaaliksi ammatilliselle verkostoitumiselle. Aina ei jaksa otaa kantaa tai osallistua keskusteluihin, eikä tarvitsekkaan. On mielenkiintoista seurata etenkin nuorten opettajien kannanottoja opetuksen ja kasvatuksen asiohin.Keskusteluissa näkyy minusta suomalaisen opettajakoulutuksen yliopistotasoisuus. Hienoa analyysiä ja syvällistä pohdintaa nuorilta opettajilta.
Somekin on siis hyvä renki ja luultavimmin huono isäntä.
Someillaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti